studying in spain

Espanjalaiseen yliopistoon for dummies - hakuohjeet Espanjaan

25.7.16
Kyllä sitä tietoa on metsästetty kissojen ja koirien kanssa. Oon aika varma, etten olisi koskaan voinut hakea Espanjaan opiskelemaan, jos en olisi asunut kyseisessä maassa ennemmin ja hankkinut tietoa paikallisilta, oppinut kieltä tarpeeksi hyvin ja ollut 100%:lla mukana haussa. Nyt on kuitenkin selvillä, mitä kaikkea täytyy tehdä, jos mielii yliopistoon tähän maahan. Aiheesta kiinnostuneet, olkaa kuulolla ja lukekaa tarkasti! Taustatiedoksi mainittakoon, että olen Suomen kansalainen, käynyt lukion ja hakenut Espanjaan aupair-vuoden jälkeen. Hain Madridiin, joten jotkut hakuohjeista voivat koskea vain Madridin aluetta, vaikka kuta kuinkin samalla tavalla haku tehdään koko Espanjassa.

Aloita kartuttamalla tietoa ja pohtimalla, mitä haluat
Ihan ensimmäiseksi päätä, mitä haluat opiskellamissä haluat opiskella ja mitä toivot opinnoiltasi. Espanjassa ei akateemisia vapauksia tunneta samalla tavalla kuin Suomessa, joten voit unohtaa ne yksittäiset kivat kurssit ja täydentävät sivuaineet yms. Selvitä jo hakuvaiheessa, mitä eroja samalta kuulostavilla tutkinnoilla ja tarkista kurssien sisällöt.

Kielitaidosta
Opetus on pääosin espanjaksi ainakin julkisissa yliopistoissa, joten ilman keskitasoista kielitaitoa ei kannata hakea. Painotan kuitenkin, ettei espanjaa tarvitse osata täydellisesti. Tarkista espanjan kielen vaatimustaso yliopiston sivuilta/soittamalla heille ja että tarvitseeko kielitaidon todistamiseen virallista Instituto Cervantesin DELE-todistusta, muunlaista todistusta vai onko espanjan osaaminen vain opiskelijan vastuulla. Usein vaadittu taso on B2 tai C1, ainakin Madridissa B2 on aika yleinen raja.

Olet nyt siis pohtinut ja haluat aloittaa itse hakuprosessin! Hyvä! Nyt seuraa se jännä seikkailu, matka joka voi sisältää ärräpäitä, kyyneleitä ja... tunteiden kirjoa.

Millainen hakuprosessi on? Tarvitseeko minun tehdä pääsykoetta?
Kerrotaan hyvät uutiset heti pois alta: EUlaisten ei ole pakko tehdä mitään koetta päästäkseen sisään yliopistoon. Sen sijaan tarvitset hyvän lukion päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen, mutta mikään ei ole tuhoon tuomittua, vaikka nekään eivät olisi huippuhyviä. UNED (Espanjan etäyliopisto) katsoo keskiarvot molemmista todistuksista ja pisteyttää ne 5-10 välille. Tätä prosessia kutsutaan Solicitud de credencialiksi. Tämä on nyt se numero, jolla haet yliopistoihin, mutta jota voit myös yrittää korottaa myöhemmin, jos et ole tyytyväinen siihen. http://pre.universia.es/acceso-universidad/requisitos/requisitos-extranjeros/ 

Näin teet solicitud de credencialin:
1. Käännätä ylioppilastodistus ja lukion päättötodistus auktorisoidulla kääntäjällä. Tämä maksaa noin 100€. Auktorisoituja kääntäjiä löytyy suurimmista kaupungeista Suomessa ja ainakin pikaisella googlauksella löytää joidenkin yhteystietoja. https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/kopiot-ja-jaljennokset/kaeaennoestodistukset

2. Käy ottamassa viralliset kopiot käännetyistä todistuksista sekä passikopiosta. Jos olet onnekas ja satut olemaan Espanjassa tämän prosessin aikana, voit tehdä tämän ilmaiseksi UNEDin pisteissä sihteerin toimitossa. Jos haet kokonaan Suomesta käsin, virallisia kopiota voi ottaa esimerkiksi maistraatissa. Tässä tapauksessa tarvitset kaikkiin kopioihin aidoksi todistamisen sekä apostillen. Suomessa nämä hienoudet voi maksaa yhteensä noin 100€.

3. Rekisteröidy UNEDin sivuille registrarse -napista ja täytä huolellisesti kaikki tiedot. Vasemmalla on linkki todella kattaviin ohjeisiin, jotka auttaa hakemuksen täyttämisessä, joten hyödynnä niitä! Rekisteröinti maksaa noin 108€ ja se maksetaan samalla, kun olet laittanut kaikki tiedot. http://portal.uned.es/portal/page?_pageid=93,937080&_dad=portal&_schema=PORTAL

4. Lähetä leimattu ja käännetty ylioppilastodistus, lukionpäättötodistus ja passikopio sekä melkein kaikki UNEDin rekisteröinnistä tulostetut laput UNEDille Espanjaan. Lisää tietoa lapuista:
http://portal.uned.es/portal/page?_pageid=93,25815448&_dad=portal&_schema=PORTAL

Jes! Ensimmäinen vaihe on ohi. UNED on siis antanut tuomionsa ja pisteyttänyt todistuksesi. 

Mitä UNEDin pisteet ovat ja mihin niitä tarvitaan?
Yliopistoihin mennään pisterajojen (nota de corte) mukaan, jotka voivat olla mitä tahansa 5 ja 14 pisteen välillä ja ne vaihtelevat vuosittain riippuen hakijoiden tasosta. UNEDista saadut pisteet ovat siis ne pisteet, joilla haetaan. Hyvä juttu tässä systeemissä on se, että pystyt vähän taktikoimaan. Netistä löytyy useiden vuosien pisterajoja, joten saa vähän käsitystä mihin ehkä pääsee sisään ja mihin ei. http://www.ucm.es/notas-de-corte

Kuten aiemmin todettiin, UNED voi korkeintaan antaa kympin todistuksista. Mitenkäs niitä pisteitä voi saada yli kymmenen, jos pisterajat voivat maksimissaan olla 14? Lisäpisteitä voi saada ylimääräisellä pääsykokeella (fase específica) joka on vapaaehtoinen niin suomalaiselle kuin espanjalaiselle. Käytännössä tämä meinaa sitä, että pääsyrajan ollessa 10-14, ylimääräinen pääsykoe on pakko tehdä. Sen voi tehdä myös, jos ei ole tyytyväinen saamiinsa pisteisiin ja haluaa parantaa niitä.

Fase Específica - hirveä koettelemus vai hyödyllinen koe?
Henkilökohtaista kokemusta koetilanteesta ei ole, mutta kutsuisin tätä vaihetta silti aivan älyttömäksi. Fase Específicassa voit tehdä maksimissaan neljä koetta, joista kaksi parasta katsotaan. Keväällä 2016 valittavina aineina oli muun muassa tanssin historiaa, piirrustusta, latinaa, teknistä piirtämistä, matematiikkaa ja musiikkia. Pääsykoekirjoja ei ole, koska kokeet perustuvat kahden vuoden Espanjan lukion asioihin, mikä voi tuntua suomalaisesta erittäin epäreilulta.

Täytyy kuitenkin muistaa, että Espanjassa lukiossa on eri painotuksia ja jos "taiteellisen" lukion käynyt haluaa tehdä fase específicassa matemaattisia aineita, ne tulevat olemaan hänellekin haastavia, koska hän ei välttämättä ole edes opiskellut niitä lukiossa. Jos ei ole ihan pakko tehdä näitä kokeita, sanoisin, että jätä ne välistä. Kieliä hakevana"helpoimmat" aineet minulle olisivat olleet pitkää matiikkaa vastaava matematiikka ja taiteellinen piirtäminen eli ei edes mitään kieliin liittyvää... https://www.examtime.com/es/selectividad/asignaturas/fase-especifica/ http://yaq.es/selectividad/quien-le-conviene-hacer-fase-especifica

Tässä välissä et oikein voi tehdä mitään muuta kuin odotella hakulomakkeen aukeamista netissä. Keväällä 2016 hakulomake Madridin yliopistoihin aukesi 13.6. ja koska olin paniikissa ennen sitä, laittelin sähköpostia yliopistolle ja kysyin päivämäärää. Kysely on sallittua!

Itse haku yliopistoihin
Hakulomake kantaa nimeä preinscripción. Eri alueille (comunidades) tehdään erilliset hakemukset eli jos haluat hakea vaikka Bilbaoon, Madridiin ja Barcelonaan, sun täytyy laittaa kolme hakemusta, mutta jos haet Madridin sisällä Madridin kaupunkiin ja Alcalá se Henaresin kaupunkiin, laitat vain yhden hakemuksen. Kun yliopisto on vastaanottanut paperisi, saat sähköpostiin vahvistuksen heiltä ja preinscripción sivulla lukee su solicitud ha sido validado tms.

1.Täytä tiedot netissä ja laita hakujärjestykseen yliopistot, joihin haluat hakea. Tässä vaiheessa voi tulla vähän yllätyksiä, nimittäin sulta saatetaan vaatia erillisiä tutkintoon liittyviä kokeita (=prueba específica HUOM! tällä ei ole mitään tekemistä fase específican kanssa), jotka tehdään kesällä Espanjassa. Näistä ylimääräisistä kokeista ei välttämättä ole informoitu hyvin ennen kuin vasta tässä hakulomakkeessa, jossa ne pamahtavat lisätietoihin. Jos siis tiedät, että et pääse kesällä kokeisiin tai epäilet pärjäämistäsi, ÄLÄ laita ensimmäiseksi vaihtoehdoksi tutkintoa, jossa on tutkintoonliittyvä koe. Koska jos pisteesi riittävät kyseiseen tutkintoon, Espanjan päässä oletetaan, että tulet kokeisiin eikä sinun anneta vaihtaa toiseen hakuvaihtoehtoon, jos alat katumaan valintaasi.

Toinen ongelma tulee vastaan puhelinnumeron kanssa, sillä ainakaan keväällä 2016 ohjelma ei antanut syöttää ulkomaalaista numeroa hakulomakkeeseen.

2.Käy ottamassa apostille ja aidoksi todistettu kopio UNED-arvosanasta ja mahdollisista fase específica -todistukisista. Nämä maksavat muutamia kymppejä riippuen maasta ja papereiden määrästä.

3.Laita kyseiset kopiot passikopion kanssa kirjatussa kirjeessä postiin osoitteeseen, jonka sait preinscripciónista. Osoitteen ohella lukee vielä myös kaikki laput jotka täytyy lähettää.

Kannattaa ottaa huomioon, että vaikka ulkomaalaisilla on pari viikkoa pidempään aikaa hakea kuin espanjalaisilla, kannattaa paperit laittaa postiin heti kun vain voi. Ruotisista kesti noin kaksi viikkoa, että paperit menivät perille ja ennen yliopistoon pääsyä ne lojuivat lentokentällä yhdeksän päivää, minkä takia soittelin paniikissa espanjalaisen kaverini kanssa valehtelematta varmaan kymmeneen puhelinnumeroon - niin posteihin, lentokentälle kuin yliopistollekin - koska olin varma, että he olivat hukanneet kirjeeni....

Paikan vastaanottaminen
Noin viikko preinscripciońin loppumispäivän jälkeen kännykkään ja sähköpostiin tulee tieto yliopistopaikoista, joihin pisteesi riittivät. Sen jälkeen alkaa paikan vastaanottaminen, joka kantaa nimeä matriculación.

Ennen matriculaciónia:
1.Tarkista yliopistosi sivulta, minä päivänä ja jopa mihin kellon aikaan paikaan vastaanottaminen tapahtuu omalla alalla.
2. Katso myös jo vähän etukäteen, miten matriculación tehdään ja tarvitsetko tehdä jotain ennen sitä, sitä. Esimerkiksi Madridin Autonomassa suositeltiin hankkimaan nettitunnukset jo ennen h-hetkeä.

Matriculación (Autónomassa):
Paikan vastaanottaminen tapahtuu netissä ja se kantaa nimeä automatriculación. Tähän tarvittiin nyt ne edellisessä kohdassa mainitut nettitunnukset. Lomake pitää sisällään henkilökohtaiset tietojen täyttämistä, kyselyyn vastaamista, lukukausimaksuihin liittyviä kysymyksiä ja kurssien valintaa. (Valinta on ehkä vähän hämäävä sana, sillä kurssit on määrätty etukäteen eikä valinnaisille oikeastaan ole. Ainakaan ykkösvuonna)

Kaikki tämä kuulostaa yksinkertaiselta, eikö? Henkilökohtiin täytyy ainakin täyttää semmoinen kohta, kuin "Osoitteeni opiskelujeni aikana" eikä moni Madridiin tuleva tiedä missä tulee asumaan vielä tässä vaiheessa. Tällöin kenttiin pitäisi laittaa kotiosoite, mutta eihän tämä lomake tunnista Suomen postinumeroa. Eteenpäin pääsee laittamalla pelkästään yhdeksikköjä kaikkiin kenttiin, mutta kannattaa soittaa apupuhelimeen ja kysäistä, jos tällaisia ongelmia tulee vastaan. Niin minäkin tein (ja sitten he vastasivat noin kuudennen soittokerran jälkeen...)

Toinen juttu on ne maksut. Itse valitsin maksut rahoituslaitoksen kautta, mutta sain käsiini omituisen laskun, jossa oli joku viivakoodi. Ilmeisesti kyseinen viivakoodi aukeaa vain Santanderin pankeissa (tai Espanjan muissakin pankeissa) eli en voinut maksaa Suomesta käsin, vaikka eräpäivä oli viikon päässä. Yliopistolta sanottiin sitten (noin neljän eri sähköpostiosoitteen jälkeen) että on okei maksaa vasta syksyllä. Jos haluat kysyä jotain maksuista, laita suoraan tiedekunnille viestiä, sillä he hoitavat myös maksujutut.

NO NIIN, siinä se taisi olla lyhykäisyydessään. 
Onpa jännä nähdä koko prosessi näin niin kuin kirjoitettuna. Olisipa se ollut listattuna jo ennen kuin itse haki - sitä vain teki vaihe vaiheelta ja toivoi tekevänsä oikein. Jos just sä olet hakemassa Espanjaan, niin alapuolelle saa jättää kysymyksiä niin autan niin paljon kuin vain voin! Hakua oli sen verran hirveä tehdä yksin epävarmana, kun tietoa ei ollut saatavilla, joten autan mielelläni :)

Yleisenä ohjeena sanoisin, että lähetä sähköposteja ja soittele yliopistoille tai kelle vain tarvitseekaan, jos on epäselvyyksiä. Espanjassa mikään ei ole selkeää eikä tieto kulje yhtä hyvin kuin Suomessa. Tärkeät hakulinkit saattavat olla vain muun tekstin seassa nettisivulla, kun Suomessa se olisi kissankokosilla kirjaimilla tai linkit eivät välttämättä edes toimi! Luotettavaksi todettu, mutta hieman sekava nettisivu Madridin yliopistotiedoille: http://www.emes.es/

life in Sweden

University Results & Why I Don't Want to Come Back to Stockholm

22.7.16
Hiljaisuutta hiljaisuuden perään... Tiedättekö, tämä kesä on ollut siitä poikkeuksellinen, että vapaapäivät tuntuvat olevan ihan minimissä. Silloin kuin niitä on ollut, mulla on ollut vieraita Suomesta tai oon ollut Uppsala-frendin kanssa. Kahdeksan tunnin hoitotyöpäivän jälkeen ei hirveästi ole jaksanut osallistua nordjobb-juttuihin saati kirjoitella, kun tekisi mieli vain lysähtää sänkyyn, mutta on pakko raahautua suihkuun ja laittamaan ruokaa.

Quietness followed by more quietness... You know, I've had exceptionally few days off at work this summer, or at least that's what it feels like. When I've been free from the chains, I've either had visitors from Finland or been hanging around with my mate from Uppsala. And after eight hours of nursing I just haven't had the energy to participate in nordjobb activities let alone update my blog! I just want to have a shower, eat and collapse on my bed. Ha.

Huomaan, miten henkisesti raskaampia monet työpäivät ovat olleet tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. (Tai ehkä aika vaan kultaa muistot. Heh.) Nyt on jostain syystä vähemmän sitä mekaanista "valmista ruoka ja anna lääkkeet" -linjaa ja enemmän kivuista valittelua, pyörätuoleista nostelua, yllätyksellisiä hälytyksiä ja vaikeita asiakkaita, jotka valittavat minulle kaikista mahdollisista epäkohdista, joista en ole vastuussa. Pahimpana stressinaiheena on kuitenkin hoitohenkilöstön puuttuminen. Ei ole tainnut kulua viikkoa, jolloin joku ei olisi ollut kipeänä, "kipeänä", epätietoisena omasta työvuorosta tai muuten vain kieltätynyt tulemasta töihin. Nyt tuli oikeasti sellainen olo, että en kyllä tule uudestaan kotihoitoon töihin tänne. Tämä on nyt nähty enkä jaksa stressata näistä töistä, jos ei ole pakko.

I've realised how much more ponderous my work is compared to last summer. (Or maybe memories grow sweeter with time. Hehe.) For some reason, in comparison to last years "give the medicine and cook food", my days have been full of lifting people up and down from wheelchairs, lots of complaints about pain, unexpected alarms and difficult clients, who whine about all sorts of things I'm not responsible for. The worst thing is, though, is that not everyone comes to work. Not even a week has past without someone being ill, being "ill", being unaware of own work shifts or just refusing to come to work. Now I really feel like never coming back to this job again. At least not back to Stockholm. I've seen it all and don't want to worry about these kind of patients if I can choose.


Aika paljon ajatuksia on täyttänyt myös hemmetin hankalaksi tehty yliopistohaku, mutta kaikki vaiva kannatti, sillä LÄHDEN OPISKELEMAAN MADRIDIIN! Tulen opiskelemaan seuraavat neljä vuotta Lenguas modernas, cultura y comunicación -linjaa Madridin Autónomassa ranska pääkielenä! Monet pitää mua vähän tyhmänä, kun lähden Suomen opetusjärjestelmää karkuun Espanjaan - vieläpä ranskan ja englannin opiskelun takia enkä espanjan kielen - mutta tein sen mikä tuntui parhaalta. Tällä hetkellä ainakin olen niin innoissani siitä, että pääsen takaisin Madridin sykkeeseen opiskelemaan just omaa juttua.

My university application process has pretty much taken over my mind and occupied it, especially during the last month. But every single effort was worth it, because I GOT IN THE UNI IN MADRID! I'll be studying there for the next four years an undergraduate program that's called Lenguas modernas, cultura y comunicación, French as my first language, at the Autonomous University of Madrid! Lot's of people think I'm nuts for escaping Finland just to be in Spain - especially since I'm studying French and English, not even Spanish! - but I'm doing what feels best for me. At least now I'm superexcited about going back to Madrid, feeling the city caressing me and being able to study my passion.  


Nyt on ajankohtaista etsiä kämppä, hakea opintotukea, selvitellä yliopistomaksuja ja opintojen aloittamiseen liittyviä juttuja, tehdä muuttoilmoitus, hakea terveydenhoitopiiriin kuulumista ja ehkä hankkia joku vakuutus Suomesta käsin. Espanjassa sitten muita juttuja muun muassa NIE-tunnuksen hankkiminen kuten myös uuden puhelinliittymän solmiminen ja Santander-tilin aukaiseminen yliopistomaksuja varten. On tämä kyllä työmaa, mutta pikkuhiljaa... Teen muuten lähiaikoina kunnon infopläjäyksen ja tarkat ohjeet siitä, kuinka haetaan Espanjaan yliopistoon Suomesta. Sitä voi sitten lukea ja ihmetellä, vaikka ei olisikaan hakemassa opiskelemaan :P

Now it's time to look for accommodation, apply for financial aid, sort out everything related to tuition fees and starting my studies, notify of change of address, apply for my right to stay in the Finnish health care district and maybe look for some kind of an insurance in Finland. In Spain I'll have a bit of this and that; I will most probably apply for a NIE, buy a new sim card and open a Santander bank account to facilitate the paying of my tuition fees. Everything's still a mess, but a little by little... By the way, I'll write about my process of applying to a Spanish university on my blog (will be only in Finnish since it'll be such a long post and will mostly serve for Finns) but tell me if you want to have it English too!

Hyvää viikkoa kaikille siellä! Kertokaapas joku kohokohta teidän parista viime viikosta, niin pidetään hyvää mieltä yllä <3

I wish you all a really nice week! Now, tell me a highlight of you're last few weeks so we'll keep up the positive energy <3 
cafés & restaurants

Madrid's Secret Café You Have To Visit

6.7.16

Ensinäkin haluan sanoa, että on ihana nähdä uusia naamoja seuraajissa, vaikka itse olen vain ollut tavallista epäaktiivisempi blogin suhteen. Tervetuloa kaikki uudet (ja te vanhatkin) seuraamaan! Tällä kertaa höpöttelen yhdestä Madridin kauneimmista paikoista, josta monet eivät tiedäkään, nimittäin Jardin Secreto Salvador Bachillerista.

First I want to say that I'm glad to see new smiling faces among the followers even though I've been extraordinarily inactive on my blog. So, I wish you all a warm welcome to my blog! This time it's time to babble about a super beautiful place in Madrid, which many don't know of and that's Jardin Secreto Salvador Bachiller.

Se on nimensä mukaisesti salainen puutarha, joka sijaitsee keskellä Madridin sykettä ja jonne ei löytäisi ellei siitä tietäisi. Pistäkää siis vinkit korvaan taakse, sillä nyt tulee sisäpiiritietoa! Kahvilaan ei ole omaa ovea, vaan sinne mennään Calle Montera 37:ssä olevan vaatekaupan kautta. Sieltä etsitte hissin ja suuntaatte neloskerrokseen, niin upea puutarha avautuu eteenne!

The name itself gives it away if you know Spanish but just make sure: it's a secret garden in the middle of the city. And I'm pretty sure you wouldn't stumble upon it if you didn't know about it, so listen up! The thing is that the café doesn't have its own door, you have to go through a clothing shop on Calle Montera 37 and take a lift to the the fourth floor. Then you'll reach this wonderful place!



Tämä oli tosiaan mun läksiäiskahvittelu Madridissa ja täytyy sanoa, että tehtiin nappivalinta kahvilan suhteen. Viini- ja tapaskulttuuri on niin vahvaa, että persoonallisia kahviloita on minusta vaikea löytää Madridista - Starbucks ja Pans ovat tietysti joka kulmalla, mutta ei ne hirveästi iloa tuo. Mun kahvi + jälkkärijugurtti maksoivat kahdeksan euroa, mikä on melkein tuplahinta Espanjassa, mutta kyllä sen tuossa puutarhassa kestää. Kaikenlaisia kakkuja ja sekä lounas- ja aamupala-ateroita oli myös tarjolla. Tässä salaisessa puutarhassa oli tunnelmaa, kauniisti tarjoiltua ruokaa ja huomioonottavia tarjoilijoita. Uudestaan, please!

The day we visited the secret gardens was my last day in Madrid and I have to admit that we chose the perfect place. The wine and tapas culture is so strong in Spain that I find it difficult to find nice coffee shops in Madrid. Of course there's Starbucks and Pans but they don't satisfy me. My coffee and yogurt cost me eight euros, which is way above the average prices in Spain, but it's doable in this special place. They also had all sorts of cakes as well as breakfast and lunch meals, which make me want to go again. I'm really hoping to go there again! 

Mä haluisin kuulla jostain kauniista ravintolasta tai kahvilasta, jossa te ootte käynyt! 
Now I'd like to hear about a beautiful restaurant or coffee shop you've been to!
cultural differences

What's up? Week 25

24.6.16
Nyt on sitten kolme viikkoa vierähtänyt Ruotissa. Ekat työviikot kotihoidossa on takana ja pari mukavaa nordjobbilaisten iltaa vietetty hyvässä seurassa tutustuen uusiin ihmisiin. Kirjoittelin myös Tukholman aupair-ryhmään ja löysin pari mukavaa kamua sieltä! Jotain outouksia oon löytänyt tästä maasta kuitenkin ja ajattelin kertoa niistä teille...

So that's already three weeks spent in Sweden! My first weeks in home care service are over but I still have seven left, so I have quite some time to see Stockholm. I've got to know other amazing nordjobbers as well as au pairs from the Au Pair Stockholm facebook group. Some weirdnesses were found anyway, so I thought I'd tell you about them...

-Kaikki on niin kallista! Tai tarkemmin sanottuna ruoka ja ulkonakäyminen on niin kallista! Eläköön alle kympin menu del diat joita ei täältä tule löytymään...
-Toiseen koskemista vältellään viimeiseen saakka. Mulle tuli niin hämmentynyt olo, kun tajusin, että täällä nuoretkin kättelee toisiaan. Se vaan tuntui nin viralliselta, kun oli ehtinyt tottumaan niihin haleihin ja poskipusuihin! C'moon kaikki on kavereita, näyttäkää vähän rakkautta!
-Alkoholin rajoittaminen on vedetty ihan yli. Viikonloppuna on turha yrittää ostaa mitään jos olet töissä, koska Systembolaget menee kiinni kolmelta iltapäivällä. Kyllä. Sitten ihmetellään mikä alkoholiongelma ihmisillä on, kun hirveet kasat hamstrataan viikonlopuksi. Ainiin, mutta eihän mun pitäisi tästä tietää mitään, kun ei mun ikä riitä tuohon kauppaan.
-Aukioloajat on niin kummallisia. Vaatekaupat sulkevat ovensa siinä viideltä sunnuntaisin eikä arkipäivisinkään voi kauhean myöhään lähteä ostoksille, jos jotain kaipaisi.

-Everything is so expensive! Especially the price of food and going out is just ridiculous. Long live the 'menus del dia' that cost merely 10 euros...
-Touching the other person is avoided as much as possible. Like young people shaking hands is something too formal for me, since I got used to all the hugs and kisses in Spain. Come on, show some love and at least hug each other!
-Restricting alcohol has become total nonsense here. If you're working during the weekend, you can just forget about getting that bottle of wine because Systembolaget (alcohol monopoly) closes at 3PM. You heard it. And yet people wonder why Swedes have a problem with alcohol after hoarding massive amounts for the weekend... I probably shouldn't be telling all this because I'm not even old enough to buy anything there. Ha.
-Opening hours are so strange. Clothing shops close their doors at 5 o'clock on Sundays and you can't be out late on weekdays either if you want to get things done.


Mutta koska pitää pysyä positiivisena, minut tekee erittäin iloiseksi...
+vanhojen kavereiden tapaaminen. Rakkaita asuu monessa eri paikassa, kuten myös Tukholmassakin!
+julkinen liikenne kulkee minuutilleen. On ihana tietää töihin lähtiessä, monelta juna saapuu ja monelta vaihdan ratikkaan ja monelta olen pysäkillä. Espanjassa - tai ainakaan Madridissa - tuollainen ei vain ole mahdollista. Näin jopa mainoksen sovelluksesta, joka näyttää sulle, onko tarpeeksi aikaa fikailla junien vaihdon välissä. Aivan uskomatonta!
+kauppojen laaja maitotuotevalikoima saa minut melkein itkemään ilosta. Löytyy vaikka mitä juguttia, rahkaa, raejuustoa, kermaviiliä...
+samoin kuin täällä olevat irtokarkit!! Herkuttelu on helppoa, kun kaikkea on saatavilla
+Näköalat metrossa, kun matkustetaan korkeilla silloilla saarien välillä. Hieman miellyttävämpää kuin pimeässä tunnelissa, eikös? Nuo näköalat ovat vain niin upeita!

But just to stay positive, I'd like to tell you about the good things!
+catching up with old friends. Beloved ones live in many places, as well as in Stockholm.

+the public transport runs on time. When leaving for work it's so nice to know the exact time for train changes and the arrival time. In Spain (at least Madrid) it just doesn't work that way. I even so a poster advertising an app with which you could see whether you have time for a 'fika' between switching trains or not. Unbelievable!
+the broad selection of dairy products in supermarkets nearly makes me cry of joy. We have all sorts of yogurts, quark, cottage cheese, sour cream...
+not forgetting the pick'n'mixes that the Nordic countries have!! Spain is powerless now.
+the views of the metro when you cross bridges in the centre... breathtakingly beautiful! And much more fun than sitting in a dark tunnel!  



Juhannusaaton paiskin töitä, mutta lauantaina mun hyvä ystävä Tora tulee Uppsalasta tänne Etelä-Tukholmaan juhlistamaan tuota maagista keskikesän juhlaa! Kirjoittelen siitä ja nordjobb-aktiviteeteista lisää sitten vähän myöhemmin, hasta pronto ja hyvää juhannusta!

On Midsummer Eve, I'm sweating and working but then I'll be free for the whole weekend! My good friend Tora is coming here to Southern Stockholm from Uppsala and we'll celebrate late midsummer with her. Yessss I'll write about our celebrations and nordjobb activies a bit later on, hasta pronto and I wish you all a happy Midsummer! 
au pair

So, How Was My Au Pair Year?

21.6.16
Mitä tapahtui Espanjassa?

What happened in Spain?

...sain todella läheisiä ystäviä ja paljon kavereita
...juttelin oikeasti ihmisille ympäri maailmaa - niin korealaisille kuin amerikkalaisille ja venäläisillekin.
...opin puhumaan sujuvaa espanjaa
...ja kehitin edelleen englannin kielen taitojani

...made really close friends and got a bunch of mates
...talked with people from literally all over the world
...learnt to speak fluent Spanish
...and took my English up a notch


...koin palavan ihastumisen, josta ei loppujen lopuksi tullut yhtään mitään
...tulevaisuuden suunnitelmani selkeytyivät
...korvasin 'fikailun' viinillä ja tapaksilla
...totuin uudenlaiseen päivärytmiin

...experienced a passionate crush which ended up in the rubbish bin
...clarified my plans for the future
...replaced 'fika' with wine and tapas
...got used to a new daily rhythm of life

...aloin peilata Suomea ihan toisenlaisella tavalla
...opin syömään oliiveja ja chorizoa
...lasten kanssa olemisesta tuli paljon luontevampaa
...opin luottamaan lähes tuntemattomiin ihmisiin

...started mirroring Finland in a completely new way
...learnt to like olives and chorizo
...stopped feeling uneasy with kids
...learnt to trust strangers


...pääsin näkemään Espanjan kulttuuria paikallisten silmin
...sillä arjen lisäksi vietin täällä muun muassa joulun, pääsiäisen ja rippijuhlat
...huomasin, että Madridissa on todella kylmä talvisin
...tulin kaiken kaikkiaan paljon rennommaksi ja huolettomammaksi

...got to see the Spanish culture like the locals live it
...because in addition to everyday life, I spent Christmas, Easter and a confirmation party there
...realised that it's damn cold in Madrid during the winter
...overall, became more care-free and relaxed



En tule unohtamaan au pair -aikoja. Mihinkään kuukausiin ei ole koskaan varmaan sisältynyt näin paljon kasvua, oivaltamisia ja uusia ystävyyssuhteita. En koskaan tottunut au pairina siihen, että asun toisten luona enkä tuntenut oloani niin kotoisaksi kuin olin kuvitellut, mutta suurilta ongelmilta vältyttiin. Lähtisin (muutamaksi kuukaudeksi) uudelleenkin, sillä au pairina on kuitenkin niin hyvä tilaisuus päästä sisään toisen maan kulttuuriin.

I will never forget my time as an au pair. I guess I've never grown this way in any other months; I encountered feelings and situations I didn't know existed. I never got used to living at another family's house, but we didn't have any problems so that's always pleasant. I'd be an au pair again (for a few months) because it's such a great opportunity to get to know another culture and language.

Mun kaveri sanoo aina, että Rosa on outo suomalainen, kun se tulee aina vastana niin suuren hymyn kanssa. No mitä mä voin sanoa? Oon vaan onnellinen Madridissa. Ehkä se oli vaan välivuoden onnea, mutta sen näkee sitten myöhemmin. Opiskelupaikoista tulee tietoa 15.7. Jännää!

My friend always says that Rosa is the weird, smiling Finn. What can I say? I'm just so happy in Madrid. Maybe it was my gap year's happiness, but we'll see about that later. I'll know about the university offers on the 15th of July. Can't wait!
living in Spain

The Biggest Celebration in Madrid - San Isidro 2016

9.6.16



Mä en selkeästi kykene reaaliaikaiseen postaamiseen. Tämänkin julkaisemiseen olen saanut vetkuteltua kolme viikkoa... No, ei anneta sen haitata! 12.-16. toukokuuta Madridissa vietettiin kaupungin suojelupyhimyksen San Isidron juhlia. (Tämä on just tätä Espanjamenoa - tuntuu, että kaikki juhlat ovat jonkunalaisia pyhimyksiä!) Madridissa oli joka päivä ilmaisia konsertteja - yritettiin päästä katsomaan Manu Chaota, mutta turhaan... muutama muukin halusi sisään - useita piknikkejä, tivoleita, perinteisiä chotis-tanssiesityksiä ja paljon muuta, jota en varmasti edes huomannutkaan.

Clearly, I'm not capable of posting in real time. Like this post has taken me three weeks without any rational explanations... well, let's not let it get us down! From the 12th to the 16th of May Madrid celebrated its (So typical of Spain - it seems as if they have celebrations for all their saints!) The city was had free concerts - of which we tried to see Manu Chao, but without success as a couple people more wanted to see him too - loads of picnics, funfairs, traditional chotis dance performances and much more that I probably missed.

Me käytiin San Isidron kaupunginosassa puistossa piknikillä muiden nuorten seassa. Samassa syssyssä käytiin testaamassa yksi tivolin laite, johon en kyllä ikinä enää nouse. Siis voitteko kuvitella, että kuusi tyttöä seisoo häkissä eikä kukaan tajua pitää tarpeeksi kovasti kiinni kaltereista, kun laite lähtee käyntiin. Taisi löytyä mustelma jos toinenkin tuon illan jälkeen.

We headed to the district of San Isidro to celebrate with a picnic among other young people. While we were at it, Barbara and I decided to try out one of the rides at the funfair, which ended up being the death of us. I will never ever put my foot on that ride again! Just imagine six girls standing in a small jail and none of us was smart enough to hang on to the bars when the ride rose up. I think we found a bruise or two on our bodies after that night.

Follow here

...here